Tänään tein saman pitkän lenkin kuin eilen, tosin vähän muunneltuna. Kiersin kivan metsäpolun kautta, jotta ei tarvinnut mennä kaikkein mutaisimmista kohdista. Matka ei juurikaan tuosta lyhentynyt ja reitti oli muutenkin paljon mukavampi. Eilisellä reissullani tuli vastaan ratsastaja heppoineen, juuri siinä tien mutaisimmassa kohdassa, oli vähän hankala päästä pois tien keskeltä kun kengät upposivat liejuun. Siksi siis tänään tuo polku.Olisi ihana joskus mennä ratsastamaan, viime kerrasta on jo monia vuosia. Yhteen aikaan käytiin melko aktiivisesti miehen siskon kanssa ratsastamassa heidän naapuriensa hevosilla. Juuri tuollaisia aivan ihania pitkiä maastolenkkejä rauhallisesti jolkotellen. Oon haaveillut, että mulla joskus olisi joku vanha suomenhevonen, jonka kanssa voisin vain käveleskellä luonnossa. En oo koskaan ollut mitenkään kilpailevaa tyyppiä, joten en ole koskaan hevosillakaan päässyt kisailemaan. Eniten tykkään vain puuhastella elukoiden seurassa.
Oli meillä yhteen aikaan vakiotunnit ratsastustallillakin, mutta ryhmässä tahtoi mielestäni olla vähän liikaa porukkaa, joten kentällä oli kovin ahdasta ja koko ajan sai varoa toisia. Yhtenä kesänä oltiin myös muutaman päivän vaelluksella, se oli oikein mukava kokemus ja mukana ei ollut muuta kuin minä ja kolme muuta.
En tiedä osaisinko alkuunkaan pitää huolta hevosesta, jos sellaisen joskus ajattelisin laittavani, minulla kun ei koskaan ole ollut edes hoitohevosta. Mutta haaveilla kai saa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti