On vähän tuollainen kuvan fiilis, kun naapurit taas tulivat kesää viettämään. Heille tuo asunto on kuin kesämökki ja sen mukaan siellä sitten eletäänkin, päivät terassilla ja radio pauhaa aamusta iltaan. Noh, ihan kiva että täälläkin on välillä vähän elämää, mutta ensifiilikset on kyllä syvä järkytys ja ihmetys, kun on reilun puoli vuotta saanut tästä yhteisestä terassista yksin nautiskella.Rentoa porukkaa ovat onneks, joten mitään sellaisia ongelmia ei ole. Oon vaan niin hiljaisuudesta nauttiva ihminen, että välillä ottaa päähän tuo ylenmääräinen rymyäminen ja huutelu. Mutta eiköhän tässä pärjätä.
Kohta suuntaan terveyskeskukseen punnittavaksi ja sitten koitan repiä sen serkun lenkille kanssani. Kaunis ilma ja mukava olo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti