Kuulumisia

Työt ovat vieneet ihan mukanaan, enkä ole ehtinyt blogiakaan pahemmin päivittelemään. Lähinnä siksi, että en myöskään ole ehtinyt mitään kuvaamaan. Iltapuhteina on valmistunut pieni läjä pöllökasseja ja kaikenlaista muuta mukavaa.

Viikonloppuna vietettiin rakkaan serkun polttareita. Koitin olla rauhallisesti, kun edelleen tätä kuumeilua on ja korvallakaan ei vielä ihan täysin kuule. Oli oikein mukavaa ja hyvä porukka kasassa.

Työ on mukavaa, joskin sen verran fyysistä, että kädet ovat aikalailla kipeänä. Mutta tuleepa lihasta sitten. Tänään otettiin vähän verikokeita tuon kuumeilun takia, mutta eipä siellä mitään erityistä näkynyt. Tulehdusarvot vielä hiukan koholla. Jossain nettisivulla, joka käsitteli pitkittynyttä kuumeilua, luki lohduttavasti, että selittämätön kuumeilu yleensä loppuu itsestään _muutamien kuukausien kuluessa_. Toivotaan ettei tämä nyt niin kauaa kestäisi.

Sairaslomailua

Sairasloma tuli nyt ehkä kuitenkin hyvään saumaan, koska olen saanut kotona aikaiseksi paljon. En edes muista milloin olisin ollut kotona näinkin hyvässä kunnossa, vaikka korvassa edelleen jyllää tulehdus, enkä kuule mitään. Iltaisin nousee edelleen kuume liki 38 asteeseen. Että kovin on sitkeää tyyppiä tämä tauti.

Olen saanut paljon jouluhommia käynnistettyä ja vähän kaikenlaista muutakin näpertelyä. Läheisten lahjonnat ovat tällä hetkellä vielä aika lähtökuopissa, kun en ole kuin yhden lahjan saanut vasta hankittua. Haluaisin tehdä jotain itse, mutta kaikki taitavat olla jo kyllästyneitä kaikenlaisiin paitoihin, joita olen muutamana edellisenä vuonna lahjoittanut. Pitäisi keksiä jotain uutta.


Tuskaannuttaa myös kaappiin lojumaan jääneet vaatteet, joista haluaisin eroon ja kymmenet laukut, joita en missään nimessä kaikkia käytä. Yhden Marimekon laukun sain kaupattua eteenpäin ja olen tosi tyytyväinen. Toisen myyntiä harkitsin, mutta en millään raaskinut luopua siitä ja otinkin sen nyt pitkästä aikaa käyttööni. Laukussa olevat hepat ovat lisäksi ihan saman violettia, kuin kaulahuivini. Tuo on kyllä yksi rakkaimmista laukuistani koskaan.

Laukut ovat pitkään olleet minulle pakkomielle, voin maksaa niistä hurjaltakin tuntuvia summia tuosta vaan. Nyt olen onneksi vähän onnistunut vieroittamaan itseäni jatkuvasta laukkuhimosta. Tilakin alkaa loppumaan, kun ei niitä laukkuja viitsisi mihinkään kaapin perille sulloa, kun ne ovat kuitenkin mielestäni niin ihania ja kauniita. Ehkä tähänkin hommaan tulee joskus tulevaisuudessa järki, olenhan ollut joskus menneisyydessä pakkomielteinen cd-levyjen ostelija ja kirjojen hamstraaja, mutta en enää.

Ylläri, ylläri

Ette enää kohta usko minua. Tällä viikolla ohjelmassa sitten puhki mennyt tärykalvo ja paha välikorvantulehdus. Äkäisempiä antibiootteja ja loppuviikko sairaslomaa. Lääkäri kirjoitti kyllä tämänkin päivän jo saikkua, mutta teinpä silti, kun ei nyt muuten huono olo ollut.

Loppuviikko nyt sitten vain lepäillään taas, onneksi tulee ystäviä käymään, niin ei pääse ihan tylsistymään.

Väsynyt

Olen hyvin väsynyt tähän sairaana olemiseen. Angiina alkaa olla selätetty, mutta korvat ovat aivan totaalisen lukossa. Vasemmalla korvalla ei tahdo kuulla juuri mitään. Sain onneksi vielä huomisenkin sairaslomaa, niin on toivoa, että jos tästä viikonlopun aikana toipuisi. Tuntuu tosi turhauttavalta vain maata ja niistää nokkaa, kun olisi niin kovasti halunnut töihin.

Jos jollain on niksejä korvien avaamiseen, niin kertokaa ihmeessä, tämä on hyvin epämukava olotila. Olen koittanut pitää nokasta kiinni ja puhallella, mutta eipä tuo mitään auttanut.

Viime sunnuntaina, ennen kuumeen nousua, ehdein tehdä hyvin onnistuneen kaupunkireissun. Oli ihan pakko mennä hakemaan aikaisemmin näkemäni toppaliivi Seppälästä. Kaikeksi onneksi siellä oli juuri yksi oikean kokoinen ja värinen yksilö. Toppaliivi tulee tarpeeseen työssäni, se kun on kätevä kanniskelussa (villakangastakissani on vähän ahtaat olkapäät ja toppatakki on taas liian kuuma ja typerän mallinen), sopivan vilpoinen autossa ja lämmittää mukavasti ulkona ollessa. Olin tosiaan tuota kyseistä liiviä jo aiemmin viikolla hypistellyt, mutta jätin sen sitten kauppaan, kun en vielä ollut päässyt työhön perehtymään ja huomannut, että siinähän tuo olisi oivallinen. Sunnuntaina sen sitten omakseni sain ja nyt odotan innolla, että pääsen sitä käyttämään.

Hain samalla reissulla leivokset minulle ja miehelle ja kävin kotimatkalla hänen luonaan kahvilla. Reissuhommia hänellä nyt jonkin aikaa taas, joten ei päästä viikolla näkemään.

Toivotaan nyt, että nämä korvat tästä viikonlopun aikana aukenisivat, tai menisivät edes jonkin matkaa parempaan suuntaan. Laulutunninkin jouduin taas perumaan.

Mahtavaa

Jee, tänään piti oikein oikeasti aloittaa työt, mutta eilenpä päätti sitten kuume taas nousta. Olen kyllä äärimmäisen pettynyt ja surullinen ja väsynyt tähän peitoissa makaamiseen, mutta minkäs teet. Lääkärissä kävin ja angiina-diagnoosin sain, penisiliineitä määrättiin ja sairaslomaa perjantaihin saakka. Kuume on ollut taas kova ja olo melko heikko.

Totuttelua

Vähän on taas tottuminen aamuheräämisiin ja toimeliaisiin päiviin, mutta tänään (toisena työpäivänä) jo huomasin olevani illalla normaalia energisempi. Kun ei vain makaa kotona kaikkia päiviä, niin on kummasti virtaa kaikenlaisiin pikkuhommiin. Päiväkin on tuntunut monin verroin pidemmältä.

Pääsin siis paikalliseen kotipalveluun ruokakuskiksi, ei ollenkaan omaa alaani, mutta aivan mukavaa. Tykkään ajaa autolla ja vanhusten kanssa on ihan mukava höpötellä. Paljon on muistettavaa ja jännittää vähän, että mitä kaikkea sitä ensi viikolla unohtaa, kun saan tehdä hommia ihan yksin. Toivottavasti ei tule kovin liukkaat ajokelit. Töitä riittää seuraavat puoli vuotta, oikein mukavaa.

Töiden jälkeen kävin taas pitkästä aikaa laulutunnilla, kolme kertaa olen joutunut jo perumaan flunssan ja oksennustaudin takia. Ihan hyvin ääni kulki, harmi vaan kun en tuolla oikealla korvalla nyt tahdo kuulla mitään, niin oli vähän hassua laulaa. Esiintyäkin pitäisi jossain joululaulutilaisuudessa, saapa nähdä miten käy. Valitsin jo mieleiseni kappaleen, johon ostin netistä nuotit, kun niitä ei muuten oikein mistään löytynyt. Toivottavasti saadaan siitä muokattua hyvä versio.

Ystävän luona myös piipahdin ja kaupassa.

Viikonloppuna toivottavasti ehtisin jotain taas kuvaamaankin.

Pieniä iloja

Eilen olin iloinen, orava on tullut takaisin. Tein pitsaa ja joulutorttuja ja sain olla rakkaan kanssa. Illalla näin ystäviä.

Keskiviikkona alkaa työt, niistä kerron myöhemmin. Mutta on mukava olo siitäkin.