Illallinen miesteni seurassa

Oli oikein mukava ilta rakkaiden miesteni seurassa, siis Göstan ja sen ihmispuoliskoni. Kokkasimme hyvät pihvit ja lisukkeet ja söimme hyvällä ruokahalulla. Katselimme telkkaria ja höpötimme kaikenlaisia asioita. Semmoista ihan tavallista arkea, joka on mielestäni kaikkein parasta.

Istuimme lattialla ja otimme kilpaa kuvia Gössestä ja minä otin mieheltä lainaan kameraan toisen objektiivin. Älkää kysykö siitä mitään, sillä en ymmärrä siitä kuitenkaan mitään, otan vain kuvia. Huomiseksi toivon hyvää säätä, jotta voisin mennä sitä vähän johonkin kokeilemaan.

Niin ja allergiakin pysyi nyt ihan siedettävissä mittasuhteissa, vähän aivastutti, mutta sen vielä kestää.

Tästä ei ole tarkoitus tulla mikään kissablogi, mutta niitä on vain hirmu hauska kuvata.

Omituiset tapani

Suvi Kuvitellaanko, että ollaan postikortissa-blogista haastoi minut tekemään listan omituisuuksistani.

1. En voi nukkua ilman äänikirjoja. En vain voi, tai halua. Nukkumaan meneminen on mielestäni tosi tylsää ja vetkutan sitä viimeiseen asti, niin että lopulta olen todella väsynyt. Äänikirjat ja kuunnelmat tuovat tuohon hetkeen edes vähän mielenkiintoa, kun voi kuunnella jotain kivaa tarinaa.

2. En koskaan haukottele kunnolla, sillä saan yleensä astmakohtauksen haukottelemisen seurauksena. Niinpä sitten koitan estää haukotuksen korisemalla todella inhottavasti. Olen tosi kateellinen kun muut voivat haukotella, enkä itse voi.

3. Olen informaationarkkari. Haluaisin tietää melkein kaikesta kaiken ja olen jatkuvassa uutiskoukussa. Päivän paras hetki on aamulla, kun ottaa aamupalan tietokoneen ääreen ja käy läpi aamun uutiset. Tietenkin uutiset on luettava vielä moneen kertaan päivän aikan uudelleen.

4. Pelkään perhosia. Oikeasti. En voi olla perhosen kanssa samassa tilassa joutumatta paniikkiin. Ja tämä koskee siis nimen omaan niitä oikein värikkäitä päiväperhosia, ei niinkään mitään värittömiä yöperhosia, joskin sellaiset karvaiset versiot ovat kuvottavia nekin.

5. Jos voitelen voileipää, on se ennen voitelua käännettävä kertaalleen ympäri. En tiedä mistä tämä omituinen tapa johtuu, mutta teen sen aivan huomaamattani. En voi siis voidella leipää siltä puolelta, joka ensin on tyrkyllä, vaan se pitää kääntää. Mehutiivistettä on myös laitettava lasiin joka kerta liikaa, täytettävä lasi vedellä, kipattava osa mehusta pois ja laitettava lisää vettä tilalle. Täysin automaattinen toiminto, jota en enää edes itse kunnolla tiedosta.

En haasta ketään, koska olen tylsä.

Tahtoo

Selasin Gudrun Sjödénin nettisivuja ja tuo neuletakki olisi melkein pakko saada. Hintaa on kuitenkin aika paljon, eikä taida budjettiin mahtua. Ihana kuitenkin. Pitääpä tilata tuolta taas kuvasto, ne ovat jo itsessään niin kauniita, että ihan vain ilokseen niitä selailee.

Tylsä päivä

Tänään oli aika tylsä ja harmaa päivä. En ole tehnyt oikein mitään, tiskannut ja laittanut ruokaa pääasiassa.

Ajattelin, että huomenna menisin kaupunkiin käymään ja metsästämään itselleni keltaisen kaulahuivin ja ehkä jotain koruja. Voi kyllä olla että menemme äidin kanssa kirpparille taas tarkistamaan mitä sinne kuuluu, ehkä sieltä löytyisi se huivi. Pitää miettiä.

Nyt vain löhöän loppuillan(kin) ja katson idolssin ja bb:n.

Ai niin, on pitänyt sanoa jotain edesmenneestä kuntokuurista. Ekat pari viikkoa sujuivat loistavasti ja jaksoin lenkkeillä lähes joka päivä. Sitten tuli kaikkia pippaloita ja kiinnostus odotetusti lopahti. Lienee aika selvää, ettei koko kuurilla ollut tuon taivaallisen vaikutusta painoon. Nyt koitan kyttäillä vähän syömisiä ja aloittaa jumpassa käymisen.

Kuntoilun ansiosta astma voi kuitenkin paremmin kuin ehkä koskaan, puhalsin yksi päivä pef-mittarilla ennnätyslukemat. Vielä kun pääsisi satunnaisesta tupakoinnista eroon, niin olisi aika loistavaa.

Syksyn värejä ja tunnelmia

Tänään on ollut mahtava ilma ja olenkin kuljeskellut pihalla kameran kanssa. Äidin kanssa kaivettiin myös ompelukone esiin ja suunniteltiin vähän kaikenlaista tekemistä sen kanssa. Itselleni korjasin yhdet vähän ratkenneet housut ja niistä lyhennettiin lahkeetkin.

Kissatkin nauttivat syyssäästä.

Uusi harrastus

Tänään aloitin uuden harrastuksen ja menin kansalaisopiston keramiikkakurssille! Jännittävää ja innostavaa, vaikka en tänään saanutkaan paljon mitään tehtyä. Tykkäsin kuitenkin hurjasti ja porukka oli tosi mukavaa.

En ole aikaisemmin paljoa saven kanssa lätrännyt, mutta saapa nähdä mitä kaikkea saan vielä tehtyä.

Ensimmäisenä teen Göstalle ruokakupin. Harmi vain ensi viikolla on syysloma heti, joten seuraava kerta on vasta parin viikon päästä. Muut olivat jo ehtineet tilata savea, joten tilaan sitten oman möntin itselleni.

Reipas päivä

Meidän kissoilla on tällaiset kiipeilypuut.

Tänään käytiin äidin kanssa tekemässä yksi haastattelu paikalliseen joululehteen. Minä olin mukana kuvaajan ominaisuudessa, vaikka aikamoista harjoittelua se tuon kameran kanssa vielä on.

Oikein muuta ei olekaan tänään vielä ehtinyt.

Veljenkin kissa vieraili vanhempien pihamaalla. Sillä oli kauhea kokemus tässä jokunen aika sitten, kun pelottava muovipussi yritti syödä sen. Se oli siis ilmeisesti leikkinyt muovipussilla, joka tarttui sitten sen takapäähän jotenkin kiinni ja kissa meni aivan paniikkiin ja hyppi päin seiniä. Tämän jälkeen se ei ole suostunut olemaan sisällä pitkiä aikoja, vaan rupeaa epätoivoisesti hyppimään ulko-oven ripaan, jos sitä ei suosiolla päästä ulos. Kaikki rapiseva on myös hurjan pelottavaa. Toivotaan että rassukka vielä toipuu kauhukokemuksestaan. Parempaan suuntaan on jo menty.

Huomenna aijon aloittaa uuden harrastuksen, enemmän siitä sitten =)