Ihana lautanen löytyi kirpparilta parilla eurolla. Olen ihan kyllästynyt lautasiini, ne ovat kaiken lisäksi aivan liian suuria. Olenkin päättänyt pikkuhiljaa haalia kaikkia ihania uniikkitapauksia kaappiini. Tuo sai luvan olla kokoelman ensimmäinen.Kyllästyn todella helposti kaikenlaisiin sarjoihin, joten onkin paras hankkia vain muutamia silmää miellyttäviä, voi sitten aina mielentilan mukaan ottaa sellaisen joka sillä hetkellä näyttää kivalta. Toinen vaihtoehtohan olisi hankkia jotain tylsää valkoista Teemaa tai jotain vastaavaa, mutta siihen en kyllä ala.
Laulutunnillakin tänään käväisin, alkaahan se jo tuntua aika luontevalta. En ole koskaan ollut mikään esiintymisjännittäjä, eikä minua haittaa vaikka laulutunnin aikana koululla pyörii usein porukkaa. Läheisille en silti mielelläni esiinny. En tiedä mistä tämä johtuu. Itsekseni laulesken aika paljon, enkä välitä ollenkaan vaikka olisi ikkunat auki ja koko kylä kuulisi.
3 kommenttia:
Mulla on laulamisen kanssa ihan sama juttu! Itsekseni voin laulaa vaikka ikkunat auki ja lapsille laulan, mutta en läheisteni kuullen. Tuskin uskaltautuisin laulutunneillekkaan.
Kaunis lautanen. Kenenkäs valmistama? Minä kerään eriparisia, sekalaisia isoja ja pieniä lautasia. Ainoa kriteeri on, että miellyttävät silmää.
Enpä saanut pohjasta muuta selvää, kuin kirjaimet GDR.
Lähetä kommentti