Sairaslomailua

Sairasloma tuli nyt ehkä kuitenkin hyvään saumaan, koska olen saanut kotona aikaiseksi paljon. En edes muista milloin olisin ollut kotona näinkin hyvässä kunnossa, vaikka korvassa edelleen jyllää tulehdus, enkä kuule mitään. Iltaisin nousee edelleen kuume liki 38 asteeseen. Että kovin on sitkeää tyyppiä tämä tauti.

Olen saanut paljon jouluhommia käynnistettyä ja vähän kaikenlaista muutakin näpertelyä. Läheisten lahjonnat ovat tällä hetkellä vielä aika lähtökuopissa, kun en ole kuin yhden lahjan saanut vasta hankittua. Haluaisin tehdä jotain itse, mutta kaikki taitavat olla jo kyllästyneitä kaikenlaisiin paitoihin, joita olen muutamana edellisenä vuonna lahjoittanut. Pitäisi keksiä jotain uutta.


Tuskaannuttaa myös kaappiin lojumaan jääneet vaatteet, joista haluaisin eroon ja kymmenet laukut, joita en missään nimessä kaikkia käytä. Yhden Marimekon laukun sain kaupattua eteenpäin ja olen tosi tyytyväinen. Toisen myyntiä harkitsin, mutta en millään raaskinut luopua siitä ja otinkin sen nyt pitkästä aikaa käyttööni. Laukussa olevat hepat ovat lisäksi ihan saman violettia, kuin kaulahuivini. Tuo on kyllä yksi rakkaimmista laukuistani koskaan.

Laukut ovat pitkään olleet minulle pakkomielle, voin maksaa niistä hurjaltakin tuntuvia summia tuosta vaan. Nyt olen onneksi vähän onnistunut vieroittamaan itseäni jatkuvasta laukkuhimosta. Tilakin alkaa loppumaan, kun ei niitä laukkuja viitsisi mihinkään kaapin perille sulloa, kun ne ovat kuitenkin mielestäni niin ihania ja kauniita. Ehkä tähänkin hommaan tulee joskus tulevaisuudessa järki, olenhan ollut joskus menneisyydessä pakkomielteinen cd-levyjen ostelija ja kirjojen hamstraaja, mutta en enää.