lauantai 20. helmikuuta 2010

Etovaa viikonloppua

Luulin, että sairastelu olisi jo tältä talvelta ohi, mutta toisinpa vain oli. Torstaina alkoi mahakipu ja iltaan mennessä yltyi sitten oksenteluksi ja hirveiksi vatsanväänteiksi. Koko yö meni sitten niissä kuvioissa, aamuyöstä sain nukuttua ja seuraava päivä alkoi suht hyvällä ololla.

Vaan niinpä olo taas iltaa kohden heikkeni ja kun sisällä ei pysynyt mikään, niin piti sitten lähteä sairaalaan. En siinä vaiheessa enää jaksanut, enkä kyennyt normaaliin auton kyytiin, joten tilattiin sitten ambulanssi, jossa sainkin heti sitten nesteytystä ja vatsalääkettä suoraan suoneen. Olo oli niiden hirveiden kipujen jälkeen suorastaan taivaallinen, kun yhtäkkiä ei enää sattunutkaan ja taisinpa vähän nukahtaakin siinä matkalla.

Ensiavussa sain lisää tippaa ja lääkäri olisi ottanut korkeiden tulehdusarvojen takia yöksikin, mutta halusin mieluiten omaan sänkyyn, kun olokin oli sitten jo niin hyvä. Yön sainkin nukuttua aivan ihanan hyvin ja tämä päivä on sujunut kohtalaisesti. Nyt alkaa jo ruokakin pysyä sisällä, olen muutaman omenan ja vähän leipää saanut syötyä.

Soittavat vielä kun saavat näytteeni tutkittua, että mitä niistä selviää. Ilmeisesti kuitenkin jotain tarttuvaa, kun äidilläkin sitten alkoi mahassa kiertää ja muutenkin kuulemma täälläpäin ollut liikkeellä vatsatautia.

1 kommentti:

Suvi kirjoitti...

Sulla on ollut kyllä harvinaisen huono tuuri tänätalvena noiden tautien kanssa. Nyt on kuulemma kamalasti liikkeellä kaikkea tarttuvaa.

Ja mukava kuulla että työt jatkuu.