Viime viikolla oli ohjelmassa myös lapsikuvausta. Tykkään tämän homman haasteellisuudesta, kun ei etukäteen tiedä millaisessa paikassa kuvataan tai oikein paljon mitään muutakaan. Siinä pitää miettiä asioita ihan eri tavalla joka kerta.
Eilen tympäännyin kuvankäsittelyyn vanhalla koneella ja hain velipojan myyntivarastosta uuden tilalle. Hankintojen suhteen olen yleensä aika impulsiivinen, mutta tämä oli kyllä aivan pakko, koska ei tökkivällä koneella kukaan jaksa kuvia käsitellä. Ja miksi pitäisi. Tietäähän tämä taas kukkaron nyörien tiukentamista, mutta helpottaa elämää sen verran, että olen valmis siihen.
Näytelmän eka kenraali takana ja pää täynnä hyttysenpistoja. Hyh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti