Tätähän se taas on. Näytelmän ensi-ilta lähenee ja hermoja alkaa kiristää. Tänä vuonna aivan uudenlainen näytelmä, erilaiset toimintatavat ja uusia tyyppejä. En varsinaisesti esityksiä ole koskaan jännittänyt ja lavalla ei hirvitä olla, kuitenkin aina ennen ensi-iltaa alkaa olo vähän sähköistyä ja harjoituksissa saattaa tunteet purkautua välillä melko räiskyvästikin. Tämän harrastuksen parhaita puolia onkin ehdottomasti ilmaisun vapaus ja se, että hermot saa välillä mennä, eikä kukaan seuraavalla viikolla muistele pahalla.
Näytelmän eteen joutuu tekemään aivan valtavasti töitä, ei riitä, että vain käy lavalla pyörähtämässä. Harrastajaporukassa kaikki hoidetaan pääasiassa itse, toki joihinkin tehtäviin palkkaamme ammattilaisia ja vuokraamme laitteita. Lavasteet, puvustus, markkinointi ja miljoona muuta asiaa, hoidetaan kuitenkin itse ja se nappaa samalla merkittävän osan jokaisen vapaa-ajasta. Minulla olisi vielä käsiohjelmat tehtävänä, eilen tekaisin lehtimainokset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti