En yleensä ostele mitään mitä en tarvitse, mutta kaiken maailman kipot ja kupit ovat heikkouteni. Niinpä Turunreissulta tarttui matkaani tämä Pentikin astia. Tosin en sitä Turusta ostanut, vaan matkanvarrelta, Juustoportista. Mukana oli lisäksi tuoksukynttilä. Enhän minä nyt tietenkään muuten olisi ostanut, mutta kun oli alennuksessa (niin varmaan, seliseli!)
En tokikaan lähtenyt keskiaikamarkkinoiltakaan aivan tyhjin käsin. Huovutusvillaa ja -neula päätyi laukkuuni. Saapa nähdä mitä siitä saan aikaiseksi. Yhdellä myyjällä oli aivan ihania huovutettuja kettuja myynnissä, mutta kun ei ollut sen vertaa käteistä matkassa, että olisin ostanut. Ehkäpä saan sellaisen nyt sitten itse huovutettua.
edit.
Ai niin, unohdin kokonaan hehkuttaa, että miehen reissutyöt loppuivat nyt viimeinkin. Toivottavasti uuteen reissuun tai reissuhommiin ei tarvitsisi ainakaan seuraavaan puoleen vuoteen. Nythän tämä edellinen rupeama kesti lähes kaksi vuotta. Että nyt ollaan viimeinkin edes samalla paikkakunnalla. Mitenkähän sitä tottuu siihen, että voi viikollakin nähdä, outoa.
2 kommenttia:
Ihana sydänvati! Todella kaunis :)
Vati on ihana vaaleana, mulla löytyy punainen samanlainen ja se on mukava talvisaikaan.
Lähetä kommentti