tiistai 3. kesäkuuta 2008

Yksi lapsuuteni rakkaimmista kirjoista on Eduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira. En koskaan kyllästy siihen. Lapsena mielestäni paras kohta oli aivan kirjan lopulla, jossa mietitään vasikalle nimeä. Kissa-Matroskin ehdottaa nimeksi Maininkia, Musti-koira Teekannua ja Fedja-setä Johannesta, sillä:

"Se sopi oikein hyvin vasikalle. Ja jos vasikasta kasvaisi suuri sonni, ei kukaan sitä pelkäisi. Sillä eihän sonni nimeltä Johanness voisi olla paha, vaan pelkästään hyvä."

Itse kuitenkin sitten leikeissäni olin joskus lehmä nimeltä Teekannu, se oli minusta aivan vallattoman hauska ajatus.

1 kommentti:

Katariina kirjoitti...

Teekannu kuulostaa mitä loistavimmalta nimeltä lehmälle! :)