Toinen päivä täydellistä joutilaisuutta ja rauhaa. Aloin jo vähän tympääntymään. Huomaan olevani paljon uneliaampi ja laiskempi, kun ei ole mitään päivittäistä aktiviteettiä. Tiskit sain sentään hoideltua, huomenna vähän muuta järjestelemistä sitten. Ja kaupungissakin pitäisi käydä.
Luulin että mies ei tänään ole tulossa käymään ja suunnittelin katselevani telkkaria pitkästä aikaa, mutta niinpä tuo tuli kuitenkin, juuri kun olin valmistautunut Innon seuraamiseen. Olin vähän närkästynyt, mutta pian se kainalo vei kuitenkin voiton.
Suunnittelin, että kunhan tulisi tähtikirkas ilta, niin menisimme rannalle tekemään nuotion ja tuijottamaan tähtiä. En oikein tiedä mitään sen ihanampaa.
Kuvassa edesmennyt kissamme Hiksi Hikuli Hissanen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti