Nyyh, kun on kurjaa ilman autoa. Aamulla pitää löntystää kylmässä pysäkille ja kotonakin olen puoli tuntia myöhemmin kuin normaalisti nyt kun pitää bussilla kulkea. Seutulipun hintakin oli noussut kuntaliitoksen myötä, joten olen nyt ihan rahaton palkkapäivään saakka. Eilen tein vielä ihanaa lihakeittoa töihin evääksi ja enköhän unohtanut sen aamulla kotiin. Onneksi töissä löytyi kaapista puurohiutaleita ja näkkäriä.Piirtelin kahvitunnilla tuollaisen omituisen kukkapuun. Jostain syystä en osaa piirtää luonnoslehtiöön, vaikka sellaisenkin omistan. Kaikkein mieluiten tulee raapustettua kaikenlaisten epämääräisten papereiden taustalle. Tuosta pitänee joku päivä piirtää tietokoneversio ja vähän jatkokehitellä.
Mieskin tuli iltaani ilostuttamaan aika pian kun kotiin pääsin ja meillä olikin tosi hauskaa, en muista milloin on viimeksi tullut naurettua niin hirvittävästi. Työssäkäyntini on vaikuttanut oikein positiivisesti suhteeseemme, kun en aina istu kotona naama mutrussa odottamassa milloin toisella olisi aikaa minulle. Ei sillä, en minä kyllä aina työttömänäkään sellainen ole, joskus vain kun on huono päivä ja kaipaisin seuraa.
Miehen kyydissä meninkin sitten ystävän luokse käymään ja hän heitti minut takaisin. Nyt voinkin katsoa pari jaksoa Greyn anatomiaa ja nukahtaa sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti