Päivät seuraavat toisiaan, enkä ole enää oikein perillä, että mikä viikonpäivä milloinkin on. Koko viime viikko tuntuu olleen tulemista ja menemistä, sinne tänne poukkoilua. Ihania hetkiä, ihanien ihmisten kanssa, mutta silti jotenkin kamalan uuvuttavaa. Kaikkea pitäisi keretä tehdä, tuntuu ettei yksi kesä millään riitä.
Viime sunnuntaina käytiin katsastamassa "kilpailevan" kesäteatterin esitys ja olihan se aivan mukavaa katseltavaa. Samana päivänä oli myös taidenäyttelyn avaus, johon kiiruhdin suoraan päikkäreiltä vähän tukka miten sattuu ja päädyin tietenkin sitten toimittajien piirittämäksi ja lehteen.
Serkun seurassa tuli puuhailtua kaikenlaista ja tuntuu ettei silti ehtinyt mitään, no hänpä onneks tulee vielä ensi viikolla takaisin.
Mahtavasta luonnonnäytelmästäkin sain nauttia, kun Keski-Pohjanmaata runnoi ennätyskova ukkonen. Valoshow oli aika uskomaton ja jonkinlaisen ekstaasin vallassa tuijotin sitä terassilta. Pieni videonpätkä löytyy tuolta. Iphonen kamera ei oikein riittänyt vangitsemaan kaikkia väläyksiä, joten sanottakoon sen verran, että kaikkina pimeinäkin hetkinä välkkyi koko ajan. Niin kaunis ja uskomaton kuin myrsky olikin, se vei vähän matkan päästä perheeltä kodin.
Nyt sunnuntaina onkin sitten kaks näytelmän esitystä tiedossa, mutta huomenna meinaan ottaa rennosti ja tehdä justiinsa mitä huvittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti