torstai 29. toukokuuta 2008

Pää hajoaa kun stressaan. Ensi tiistaina olisi miehen kanssa käytävä Helsingissä ees taas Judas Priestin konsertissa. Eihän siinä mitään, oon odottanut sitä reissua koko kevään ja olin innoissani lähdössä. Miehen piti hommata lentoliput, kun se saa alennuksia niistä, mutta kun se on niin pihi niin alennuksienkin kanssa liput olivat hänen mielestään liian kalliit. Joten autolla pitäisi mennä.

Ahdistaa ja oksettaa ajatuskin. Joitakin vuosia sitten olimme äidin kanssa kolarissa, jossa kuorma-auto ajoi meidän automme perään. Siitä lähtien olen potenut tätä autokammoa. Ajaa voin aivan huoletta, mutta kyydissä istuminen on yhtä kärsimystä. Sitä ajamistakin kyllä stressaan oudoissa paikoissa. En tiedä nyt onko minun mitään iloa tuonne lähteä, kun tiedän että koko reissu olisi yhtä pelkäämistä. En kyllä haluaisi mieheltä reissua pilata, tiedän ettei se kuitenkaan lähde ilman minua sinne.

En saa unta kun mietin kaikkia kauhuskenaarioita ja sitä että voinko tehdä niin paskasti että sanon etten halua lähteä. Ja jos en nyt lähde, niin pääsenkö tästä kammosta ikinä?

5 kommenttia:

arleena kirjoitti...

Helppo tietysti lohduttaa sivustapäin. Voihan se alitajunnassa oleva pelko helpottaa, kun ihanassa alkukesän maisemassa ajelee läpi kaunista Suomen luontoa. Keskittymällä positiivisiin asioihin ennen ja ajomatkalla, voisi pelko taantua taka-alalle.

Mrs.Marple kirjoitti...

Kävisikö juna vaihtoehdosta?

Laiza kirjoitti...

Juna tulisi vaihtoehdoista kaikkein kalleimmaksi, joten se on jo suljettu pois. Ehkä nyt sitten vain nielen sen pelkoni ja koitan kestää.

Fanny kirjoitti...

Niin no, sluibaaminen on helppo ja jopa pelkurimainen ratkaisu. Toki sun olisi varmasti heppo luistaa koko keikasta, mutta voisin kuvitella sun soimaavan itseäsi siitä pitkään sen jälkeen. Uhriutuminen käy nopeasti, mutta siihen ei kannata ruveta, koska se vaikeuttaa yleensä elämää aika lailla. Mä sanoisin, että ei muuta kuin takaisin hevosen selkään vaan! :)

Auttaisiko mielikuvaharjottelut tai musiikki? Pystytkö lukemaan automatkalla?

Laiza kirjoitti...

Ajattelin ottaa äänikirjoja autoon, ehkä pystyn rentoutua niitä kuuntelemalla. Ja ehkä jotain virkkausmalleja voisin tutkia. Tai sitten vedän alkumatkasta kaatokännin, niin en huomaa mitään =D