maanantai 2. helmikuuta 2009

Kadonnut päivä

En oikein tiedä mihin tämä päivä katosi. Aika tuntui menevän ihan siivillä, ja sain jopa aikaankin melko paljon. Töiden jälkeen tiskasin ja siivosin ja sitten laitoin ruokaa. Hetken päästä mies seisoi oven takana pihvipaketti kädessään, olin ihan tyystin unohtanut, että meidän oli tarkoitus paistaa tänään pihvejä. No syötiinkin sitten tekemääni jauhelihakastiketta ja perunoita, huomenna sitten laitan pihvit, ainakin koitan muistaa.

Ystävä käytti minua kaupassa, kun oli tiedossa vähän raskaammat ostokset. Ajattelin, että leipoisin Runebergin torttuja, niin pitihän sitä toki ostaa jauhoja ja vaikka mitä muuta. Toisaalta olisi kiva tehdä pannukakkuakin, saapa nähdä. Huomiseksi ajattelin ottaa töihin eväät ja tällä kertaa jopa muistaa ottaa ne mukaan. Minulla on nyt parina kertana ollut aamulla jo eväät valmiina, mutta olen sitten unohtanut ne tiskipöydälle. Tänään unohdin puhelimen. Olenkohan tulossa vähän hajamieliseksi.

Uudesta tukasta en ole vielä saanut kuvia otettua, mutta leikkaus ja väri olivat ilmeisen onnistuneet, sen verran kommentteja työpaikallakin sain. Ihan mukavaa olla taas vähän enemmän oma itsensä ja tällä kertaa en kyllä anna näiden kasvaa rehottaa ihan mallittomiksi, vaan käyn säännöllisesti leikkauttamassa. Eräs toinen asia mistä pitäisi oppia pitämään huoli, ovat kulmakarvat. En vain yksinkertaisesti oikein osaa muotoilla niitä ja minulla niitä kasvaa aika reilustikin vielä. Se nyppiminen vain on niin tylsää puuhaa.

Nyt pitäisi vielä käydä suihkussa ja sitten saakin kömpiä jo peittoihin. Olen jotenkin hirveän energinen, että en tiedä mitä siitä nukkumisesta taas tulee.

Kuvana tänään aamupalaverissa piirtelemäni nallukka, vähän tietokoneella paranneltuna.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vähän sama fiilis ollut täällä. Päivät juoksee liian lujaa ja katoaa.

Anonyymi kirjoitti...

Mulla on ollut sama ongelma noiden kulmakarvojen kanssa. Nykyään annan aina kampaajani hoitaa homman samalla kun käyn hiukset leikkauttamassa. Välillä siis hiukan rehottavat, mutta ei häiritsevästi.