Toimeliaan päivän jälkeen en osannut rauhoittua, vaan lähdin vielä rannalle kuvaamaan. Auringonlaskusta vähän myöhästyin, joskin horisontti oli sen verran pilvessä, että eipä siitä olisi kuvia saanut kuitenkaan. Niinpä kävelin sitten rannalla, loikoilin hiekalla ja nautein rauhasta. Ketään muuta ei rannalla tai mökeillä näkynyt. Sytytin nuotion, joka kyllä sammui aika pian.
Istuskelin hietikolla, kun näkökenttään sattui yhtäkkiä kirkas valo, aivan mahtava tulipallo meteoriitti, jollaista en ole koskaan nähnyt, olin aivan innoissani. Kävelin veden rajaan kuuntelemaan aaltoja ja kun käännyin, huomasin selän takanani loistaneet valaisevat yöpilvet. Ei muuta kuin kamera tällinkiin ja kuvia räpsimään. Aivan täydellistä.
Odotin vielä, että kuu nousi metsän ylle ja lähdin sitten kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti